Ylioppilaskirjoitukset

Näin YO-kirjoitusten lähestyessä olen toden teolla alkanut miettimään, miksi ihmeessä menin lukioon? Yli 2 ja puoli vuotta olen kuluttanut satoja satoja tunteja kuluttaen koulun penkkiä kuuntelemassa asiaa jotka minua eivät kiinnosta. No mutta eihän siinä mitään, ne tunnit on istuttu ja kärsitty jo, edessä on enää muutama hassu päivä koulua jäljellä ja ne kirjotukset. Niin ne kirjoitukset jolloin pitäisi muistaa kaikki mitä ikinä minulle on opetettu siitä asiasta. Ei helppo homma, ja harmillisintahan tässä on se, että olen hoitanut varsin huonosti lukion ajan. 

Alan muutenkin kyseenalaistaa kirjoitusten tärkeyttä, sillä eihän se testaa kuin pienen osa-alueen todellisesta osaamisesta. Mitä yhtäkkiä tapahtui niille yli 75 kurssille jotka olen koulussa istunut? Niin, siellä ne komeilee päättötodistuksessa, jolla en välttämättä tee enää koskaan mitään. Ainahan ihmiset kysyvät "mitä kirjoitit matikasta/äikästä/englannista jne". Ei ketään kiinnosta päättötodistus. Ja sitäpaitsi, olen todella huono kirjoittamaan tekstitaidonvastauksia ja esseitä, mutta osaan kirjoittaa sen verran hyvin että kaikille tulee selväksi mitä tahdon sanoa, eivätkä ihmiset koe edes sitä vaikeaksi (kai). Mutta se, että en osaa löytää hienoja havaintoja pohjatekstistä ja tulkita niitä upeiden kielikuvien saattelemana huonontaa "äidinkielen taitoani" naurettavan huonoksi. Tässä olisi nyt sitten 5 päivää aikaa koittaa tsempata tekstitaitoa edes sen verran että pääsen lukiosta ulos tänäkeväänä. Sitä odotellessa sitten..

En vieläkään voi käsittää sitä, mikä on minutkin aivoineni lukioon ajanut. Ammattikorkeaan olisin ihan yhtälailla päässyt amiksen kautta, ilman tätä hirveätä määrää työtä ja tämänhetkistä stressiä siitä, pääsenkö ylipäätänsä kirjoituksia läpi. Tilannetta ei helpota se, että kaikki norssilaiset tuntuu olevan jotenkin hyviä, tai huomattavasti parempia kuin minä. Tuntisinko itseni hyväksi toisessa koulussa? Mahdollisesti. En asiaan enää pysty vaikuttamaan, mutta näillä eväillä mennään kohti uusia pettymyksiä.

Kirjoitukset ovat muutenkin jollain tapaa epäreilut, englannissa puhekykyä ja reagointia kysymykseen ei testata mitenkään. Se testaa yksinomaan sitä, kuka on jaksanut opiskella kaikki pienen pienet säännöt ja poikkeukset kieliopissa, vaikka natiivitkaan eivät niitä osaa. Toiset ovat taas lahjakkaita taitoaineissa, mutta en tee lukiossa sillä mitään, että olen musiikillisesti lahjakas, enkä niinkään asioiden yksityiskohtaisessa opettelussa. En ole tyhmä, en vain jaksa opetella nippelitietoa sellaisista asioista, joita en kuitenkaan tule koskaan tarvitsemaan missään. Kiitos.

T. Yöllinen angstihetki ja masennus Himmi