Suku on pahin

Morjesta vaan!

Väsynyt (ja krapulainen...), mutta onnellinen marsa täällä rustailee. :)

Koko viikko on väsäilty ja odotettu serkun 18 vuotis paardeja, tehty kynsiä, luettu ylppäreihin, treenattu yms.

Ei voi muuta sanoa kun että: olo on kuin hakatulla, nilkan nivelsiteet ottanut vähän damagea ja hymy on herkässä!!

Eilen siis kävin aamulla ämmän luolta hakemassa viron tuliaisia, tein monstereita (eli: 0,5l viinaa, 1,5pussia värikkäitä turkinpippureita, jotka murskataan ja liotetaan viinaan!), ruokaa (Kanaa, chili-paprika-ananas-mango-sipuli wokkia!!) ja siivosin. Sitten hain ihanan serkkuni asemalta ja paardit pystyivät alkamaan! ;);)

Aka: Ryypättiin ihanien ystävieni kanssa kuin ei ois kymmeneen vuoteen saatu viinaa, naurettiin, syötiin juustokakkua ja pidettiin älyttömän hauskaa!!!

Kiitosta vaan kaikille kenen kanssa bailattiin, you made my day!!! ::)

Nyt körbylä tulee tänne mitäpä muutakaan kuin darralagaamaan!

Olipas selostava, eihän tässä postauksessa ollut mitään jännää.. Mutta.. Ehkä se sisältö ei ole tämän päivän sana. :D

Pusuja kaikille! :*

Huhuh

Lukuloma alkaa käydä suorastaan jo rankaksi, ei sen takia että lukeminen olisi rankkaa, vaan sen takia että tuntuu yksinäiseltä. Normaalisti kuitenkin tulee nähtyä kavereita 5 päivää viikossa, yhtäkkiä olenkin 7 päivää viikossa suurimman osan ajasta kotona. Kyllä vähemmästäkin alkaa jo seota! Olen jopa vapaaehtoisesti siivonnut huonettani ja vaihtanut tiskit koneeseen, pitäisi varmaan jo alkaa huolestua tässä vaiheessa. Onneksi kuukauden päästä on kirjoitukset ohi ja ei varmaan tarvitse kahteen kertaan edes miettiä mitä 22.3 iltana tapahtuu.

Tulipahan myös saksittua hiuksia tässä erään päivään ratoksi. "Tein itse ja säästin" toimii tässäkin tapauksessa. Viime kampaajakerrasta onkin jo yli vuosi aikaa, jos vaikka harkitsisin käyväni tukkatohtorilla ennen lakkiaisia. Ehkä, ehkä... Yritin myös eräänä kauniina iltana värjätä suoravärin tapaisella värillä hiuksiani ruskeaksi mutta nyt ne on takaisin punertavan oranssit.. Kohta lieneekin olla sitten värinpoiston aika kun ei tämä homma muuten suju. Valitettavasti en jaksanut ottaa havainnollistavaa kuvaa hiuksista mutta eipä ne kauheasti muuttuneet, pituutta lähti reippaanlaisesti pois huonojen latvojen muodossa mutta muuten tämä samanlainen reuhka edelleen on.

Ja sitten asiaan kuuluu tietenkin pakollinen kynsipäivitys!

Rakkaan Marsan tekemät geelikynnet!

Glitterhössötyskynnet viime päiviltä.

Sain villasukkaprojektini valmiiksi, josta aijemmin taisinkin kertoa ihan ensimmäisen sukan alkuvaiheessa. Jalkaterät nyt sattuivat tulemaan eri värisenä langan vähyyden takia mutta ei anneta sen häiritä. Lämpimät ainakin ovat vaikka olen kovin vähän kerinnyt näitä vielä koeajamaan. Tässä siis kuvamateriaalia, älkää hämääntykö housuttomuudesta, en jaksanut pukea sellaisia jalkaani.

Villasukkaprojekti saatu päätökseen.

-Himmi

Reeniä horo, REENIÄ!!!!!!

Otsikko varmaan paljastaakin, mistä on kyse.

Oon tässä taas alotellu treenailua flunssasta selviämisen jälkeen. Eilen tein vähän toiminnallisempaa settiä kuulalla, step-laudalla, pumppitangolla, käsipainoilla ja kuntopyörällä.
Tein siis aina erilaisia liikkeitä 3x15 per liike ja sillein että kaikki tuli vuoron perään ja välissä kuntopyörää, sit taas eri liikkeet 3x15. jne.. Huono selitys.. :D vähän kuin kuntopiiriä! :D

Tänään kävin mielestäni killerin parhaimman cyclingohjaajan Teresan tunnilla. (Meinaa aina välillä hänen tunneillaan itku tulla...) Sen jälkeen menin vielä puntille tekemään selkää (mm. Ylätalja, soutua jne) ja vatsoja. Nyt on massu täynnä tonnikalasalaattia. Kyllä tuntuu hyvälle!!

Ei voi muuta sanoa, kun että treenaaminen on elämän suola.

Hyvää ja terveellistä uuden viikon alkua kaikille tasapuolisesti!! :)

- Mari

Hoi!

Olen palannut keski-suomeen. Jo on ihanata! :D

Tänään ohjelmassa olisi ainakin matikkapiiriä ja ehkä uskaltaudun puntillekin.. Olen ollut nääs todella kipeä tässä lähipäivinä. :(

Törmäsin menomatkalla junassa ihmiseen, joka pysäytti minut täysin!
N. 50-60 vuotias nainen oli samassa vaunussa kanssani (junassa oli siis vain kaksi "vaunua" ja kaikki tila oli suunniteltu istuimille). Ennen kuin juna ehti liikahtamaankaan asemalta, tämä kyseinen rouvashenkilö soittaa puhelun: "Siis voitko kuvitella, tää juna on aivan kauhee!!!11!! Täällä ei oo pöytiä eikä mitään mihin voin pistää jalat ja tää on aivan perseestä...." valitus kesti siihen asti kunnes kenttä loppui.

Olin tyrmistynyt.

Mikä ihmiset ajaa siihen, että kaikki pitää olla niin helvetin "luxxxuustaa<3<3<3", että edes kolmea tuntia junassa ei voi istua ilman läppäriä/jalkatukea/superhyper pehmeitä penkkejä jnejne. Eikö joskus voisi vain nauttia: "olen junassa, kukaan ei voi pitää minuun hetkeen kontaktia. Saan käpertyä sykkyrään ja olla itsekseni."

En tiedä. Tuntuu vaan, että kokoajan pitäisi olla parempaa ja mahtavampaa ja siistimpää jnejnejne. Mikään ei riitä!!
Minä ainakin olen iloinen, että juna kulkee ja pääsen paikasta toiseen vähän ekologisemmin.

Taas päästään varmaan tähän perus negatiivisiin ihmisiin, joille kaikki on ongelma.

No eipä ole ainakaan mun elämästä pois. Halusin vaan teillekin jakaa vähän ajatuksia ja mietteitä siitä, kannattaako kaikesta aina valittaa turhaan. Meillä kun täällä suomessa on loppupeleissä asiat aika hyvällä mallilla!

Kuvassa erään päiväni asu. Nahnahnah.

- Mari

Pastellipersikka

Hola ystäväiseni!

Minua kuulee nyt vähän harvemmin, sillä pitää keskittyä todella lukemiseen. Tällä hetkellä olen isoäitini luona Alavudella ja tarkoitus olisi lukea monta päivää kirjoituksiin. Tässä juuri aloittelen verotuslaskujen laskemista... Ompas kiinnostavaa!! :D
Olen myös uppoutunut taas kirjallisuuden pariin.. Junassa 2,5h hurahti hetkessä Pariisin matkaoppaan ja Paulo Coelhon Yksitoista minuuttia parissa. (Pariisiin siis aijon Haagista päin suunnata joskus ehkä vuoden sisään, mutta koska olen malttamaton, luin matkaopasta jo nyt... Hah!)

Hassunhauskoja juttuja kuitenkin lähipäiviltä: Värjäsin nimittäin hiukseni pastellipersikalla. Minun värini kyllä taittaa enemmän pinkkiin, mutta sehän ei haittaa mitään. Kiitos Vermelille tuhannesti tästä työstä, mikä tehtiin. :)

Olen myös ostellut kaikennäköistä kuten muutaman paidan, mekon(jonka nelly toimitti kotiin asti<3) ja tietenkin hiusvärejä!

Kun pääsen kotiin täältä, voisin vihdoinkin lisäillä kuvia koneelle ja postata muualtakin kuin luurini kautta... Mutta laiska kun olen..

T. Lukuintoinen (noooot) Marppa

Täällä taas

Nyt on selvitty potkiaisista, jatkoista, penkkareista, niiden jatkoista, abiristeilystä, krapulasta ja matikan prelistä! Nyt siis (luku)lomaillaan, alkaa olemaan aika pitkälti jo voiton puolella tämä lukio. Tässä pari kuvaa viime aikojen ostoksista. Katsotaan jos joku päivä saisin aikaan jotain järkevääkin kerrottavaa!
-Himmi

Kellon käväisin tänään ostamassa, jos vaikka opettelisi pikkuhiljaa katsomaan sitäkin välillä :D

Tresemmen lämpösuoja, muuten taitaa olla ihan hyvää, mutta tekee lattian superliukkaaksi!

Blondspray löytyi alennuksesta, tuntuisi toimivan ainakin omaan juurikasvuun!

Maukas, maukkaampi, maukkain!

Hellou! Anteeksi pitkä postailutauko, abihulinassa on tullut vieteltyä nämä päivät. :D

Keskiviikkona oli abilounas, potkijaiset ja perinteinen sohwin reissu opettajien kanssa!

Torstaina olikin aamulla abiaamunavaus, vanhempien järjestämät abikahvit ja PENKINPAINAJAISET. Illalla oltiin Escapessa koko norssin kööri! B--)

Perjantaina suunnattiinkin 9.30--> Abiristeilylle.

Nää päivät on ollu kyl mahtavia. Mulla on ollut aivan megahauskaa. Nauran vieläkin kaikille sattumuksille ja oon nauttinut joka hetkestä. Kiitoksia kaikille ihanille todella paljon!!!

Loppuun laitan kuvia mitä nyt on, myöhemmin sitten lisään kaikkea hienompia ja teen vähän yksiselitteisempiä postauksia, nyt olen liian väsy. :( Varoitan risteilykuvista, ne on täysin kauheita ja todella ihmeellisiä...??? Kukaan ei voi tietää miksi ne on otettu..

Hauskaa sunnuntaita. Mä yritän saada ääneni takaisin. :)

T. Iloinen Mari

Unelmia ja pelinhoitajahommia

Huisia, mulla oli tänään työhaastattelu.. Toivottavasti meni hyvin ja saisin töitä! :)

No jos en saa, toisaalta ihan sama. Pääsinpähän kuitenkin haastatteluun ja sain kokeilla black jackkiä ja rulettia. Jälkimmäinen oli oikeasti huisin hauskaa!

Olen työmoraaliltani todella kova. Rakastan töiden tekemistä (Miksi? En tosiaan tiedä..). Välillä se uuvuttaa todella, mutta oli toiminta vapaaehtoista tai palkallista sitä näemmä on tehtävä jatkuvasti.. Ihme hiippari. :D

En ymmärrä ihmisiä jotka lusmuilevat päivät vain kotona. Ymmärrän kyllä, että on mukavaa vain olla, mutta hankala on lähteä hakemaan töitä mitättömällä työkokemuksella tai edes sillä, ettei todella tajua mitä töiden tekeminen on. Ymmärrän kyllä, että kaikki eivät jaksa pyörittää viittä eri hommaa yhtä aikaa, mutta eikö yhtä edes voisi sitten kun koulu-ura loppuu?

En myöskään käsitä tätä: "Minähän en puhelinmyyntiin enkä siivoajaksi mene. En myöskään varastolle enkä ulkotöihin. En sivaan enkä mäkkiin.. Mieluummin makaan himas. Jossain vaatekaupas ois tosi kivaa!!!!11" En ymmärrä.. Eiköhän kaikkea hommaa voi kokeilla, jos sieltä lempiduunipaikasta ei töitä irtoa. Mikään töiden teko nimittäin ei ole koskaan pois. Aina voi oppia itsestä uutta ja oppia tietenkin uusia taitoja joita voi myöhemmin soveltaa.

No, se tästä mielipiteenilmaisusta..

Tässä vielä kuva asusta, jolla lähdin haastatteluun ja kouluun.

Heipsan!

- Marrreee

Salkkari-ihkutus

Mua niin suunnattomasti ärsyttää, suorastaan vituttaa salkkareiden jatkuva ihkutus. Yläasteella Ismo- ja Seppojutut vielä meni mutta nyt 4-5 vuotta myöhemmin olen korviani myöten täynnä salkkareita.

Ei se niiden olemassaolo mitään haittaa mutta se, että iltalehden sivuillakin otsikoidaan siitä mitä salkkareissa on tapahtunut, menee jo liian pitkälle. Ne keitä kyseistä ohjelmaa kiinnostaa seurata, näkevät sen kun katsovat ohjelmaa ja ne keitä ei, eivät katso. En koe minkäänlaista tarvetta lukea uutisia siitä kuinka Severi joi ensimmäiset kännit. No, eihän minun niitä uutisia tarvitse lukea, mutta kuinka alhainen uutiskynnyksen täytyy olla että salkkareiden kuumimmista juonenkäänteistäkin täytyy ilmoittaa.

Kaiken lisäksi kun muutaman jakson olen nähnyt, näyttelijät ovat kertakaikkisen surkeita ja ohjelman alkumusiikki saa verenpaineeni nousemaan epänormaaleihin lukemiin. Juonenkäänteet (mitä olen väkisin joutunut kuuntelemaan kerran jos toisenkin) ovat aivan päättömiä.

Kylläpäs helpotti! Lauantai-illan vaatetusta vielä tässä.
-Himmi

Ja selvisin!

Hah, hengissä ollaan, vaikka siltä nyt ei muuten tunnu.

En jaksa ruveta erittelemään vkl tapahtumia ja kuvia on vain himmillä.. Hohoijaa..

Olen pohdiskellut tässä, mitä urheilumuotoa sitä rupeaisi treenissä painottamaan; aerobista vai enemmän voimapuolta.. En oikein osaa päättää... Hollannissa ajattelin, että juoksen, enkä tee oikeastaan muita treenejä.. Mutta siihen lähtöön on 7kk.. On todella vaikeaa!! :D

No sitä ehtii miettiä myöhemminkin. Kunhan tästä krapulasta ja ensiviikon abihulinasta selviää!!!

En pysty nyt oikein kirjoittamaan mitään, täytynee toivoa, että Himmi keksisi jotain hassua kirjoitettavaa. Itsellä kaikki ajatukset ovat hävinneet kuin tuhka tuuleen..

Laitan vielä kuvan kynsistä mitkä tein kaverilleni eilen. :) ne onnistuivat kyllä hyvin! :3

Väsynyt ja onnellinen,
Mari

Jos vaan selviän hengissä..

Huomiseen iltaan hyvä on. T. Tein tänään tekstitaitoa hiki hatussa ja pääsen lastenvahtihommista kotiin ehkä n. 00.30. Huomenna olisi edessä vielä rakennekynsien tekoa ja sitten pääsee viihtymään.

Olen ollut blogin suhteen laiskamato!!!!!!! Totaalinen lurjus. Mutta antakaa anteeksi, nyt on niin kiirettä.

Sain eilen lentoliput Amsterdamiin, muutto 31.8., aika jännä, se on loppupeleissä kuitenkin ihan lähellä. Pelottaa, etten ehdi tehdä kaikkea mitä haluan, ennen lähtöäni. Myös niin pitkä oleskelu pois suomesta pistää mietityttämään: millainen olen takaisin tullessani, ketä ihmisiä on ympärilläni sen jälkeen ja mitä teen elämälläni. Niin monta vaikeaa kysymystä ja niin paljon hommia vielä ennen, kun saan niihin vastauksen.

Nyt aijon keskittyä täysillä ylppäreihin muutosta huolimatta,että saan kesän alussa lakin päähäni (toivottavasti hyvän ylioppilastodistuksen kera)!

On kieltämättä aika tyhjä olo: lukio on oikeasti kohta ohi.

Mutta rakastin joka hetkeä!! (hehheh, aika kultaa muistot) Jos mietitte mihin yläasteen jälkeen suosittelen lukiota täysillä! Vaikka se vaikuttaa kauhealta, wanhojentanssit, ja muut (pian tulevat mahtavat penkinpainajaiset yms) korvaavat kaiken ja päähänkin saa killumaan valkoisen lakin ylioppineisuudesta. Se on oikeasti ihan arvostettava suoritus.

Lukion tekee kuitenkin ihmiset! Ja täytyy paljastaa; jos en ikinä olisi mennyt lukioon, tuskin olisin koskaan tutustunut rakkaaseen Himmiini näin läheisesti. I <3 U.

Joo olen äitynyt herkäksi 2 kahvikupin ja superväsymyksen syystä.

Ja joo tiedän, että Himmi kirjoitti tästä, mut camoon, tälläinen fiilis on varmaan joka abiturientilla.

Rakkaudella
Marppa

Äikän YO:n eka osa nyt tehty (eli tekstitaito) ja hyvä fiilis. Toisaalta aika haikeeta ajatella että koulua on 3 päivää jäljellä, pari höntsäpäivää ja viimeiset päivät menee hiljaa liikuntasalissa raapustaen paperia monen muun kanssa. Vasta olin se pieni ykkönen joka tulee lukioon ja kerkeää miettimään mitä tahdon opiskella. Missä ollan nyt 3 vuoden päästä? En edelleenkään tiedä mitä haluaisin tulevaisuudessa tehdä, eikä tämä lukio varmaan helpoin valinta ollut tähän miettimisaikaan, mutta ainakaan ei ole nyt yksikään ovi kiinni lukion oppimäärän puuttumisen takia. Kai nyt voisin sitten sanoa olevani yleissivistynyt ja (kohta) ylioppinut ihminen. Tuntuupa hienolta... :D

Mitä lukiosta on tähän mennessä jäänyt käteen? Yli kourallinen ihania ihmisiä keihin olen tutustunut, ja paljon hyviä sekä huonoja muistoja. Kiitos siitä kuuluu kaikille Norssilaisille. <3 parhaat vuodatukset taas :)

Lopuksi vielä vähän kynsihommia!

-Himmi

Hello!

Eipä ole tullut kirjoiteltua, johtunee siitä, että perjantaina on äidinkielen tekstitaito...
Saa ihan tarpeeksi kirjoittaa..

No lähipäivinähän olen tietenkin ollut koulussa, kokoustanut, hoitanut asioita, lukenut(aka katsonut Housen toista tuotantokautta) ja yrittänyt parantua.

Naaaaah...

Tänään kuitenkin tapahtui muutos.. Suuri muutos..
Minä muutan Haagiin n. 7kk päästä.. Jännittävää!!!!!!!!!!!! Olen ihan innosta pinkeänä!!

Nyt siirrän innon äidinkielen viimeistelyjuttuihin ja täpöillä kirjotuksiin. Jos sitä saisi vaikka edes yhden ällän. Hahha!

Hauskaa pikkulauantain jatkoa!

- Mari!!

Jumalauta. Ei helvetti.

Kateus.

Siis joo, "kaikkihan on jostain jollekin kateellisia"..

Tämä muiden omistaman materian, sosiaalisten suhteiden, toisen elämän yms. kahdehtiminen ei vaan uppoa mulle.

Minkä takia luet jonkun ihmisen blogia ja kommentoit: "Oon niin kade kun sul on noin iso sänky." "Oon niin kade kun sul on niin kivat hiukset." "Oon niin kade kun sulla on toi upee Chanelin laukku." Tai et pysty sanomaan omalle ystävällesi: "Ei hitto oot laihtunu, näytät ihan tosi hyvältä, mä tosin oon vaan lihonu." "Vähänkö kivaa et oot lähössä reissuun, pidä hauskaa!!" Vaan pitää naama norsunvitulla katsoa ja sanoa: "Hei sun ripsissäs on vähän paakkuja..."

Jatkuvasti ihmiset ovat kateellisia asioista mitkä hekin voivat _saavuttaa_. Siihen vain vaaditaan työtä ja aikaa. Porukka ei vaan jaksa ruveta tekemään niitä töitä. Mieluummin ryvetään siinä omassa paskassa ja mietitään, että miksei omista sitä ihanaa unelmien asuntoa.

Olin itse ennen melko kateellinen, mietin aina kuinka joillakin on paremmin. Nyt kun olen perus onnellinen koko ajan ja olen miettinyt elämäni suuntaa ja siltä haluamiani asioita, en jaksa kadehtia. Mitä sitten jos jollakin on isommat tissit tai hienompi paita? Voin olla uniikki omalla tavallani, nauttia elämästä ja TEHDÄ TÖITÄ SEN ETEEN, ETTÄ SAAVUTAN JOTAIN.
Silloin se tuntuu kaikista parhaimmalta saada ja voi jopa sanoa ansaitsevansa haaveen toteutumisen. Oli se sitten isompi sänky tai paksummat hiukset.

Olen itse haaveillut pitkään au-pairiksi lähtemisestä lukion jälkeen. En todellakaan jää kadehtimaan muita, jotka ovat sen tehneet, vaan etsin jatkuvasti perhettä. Matkakohde vaihtuu koko ajan, mutta eipä se minua haittaa. Olen vain jo onnellinen siitä kun saan suunnitella ensi syksyä ja edes YRITTÄÄ TÄYSILLÄ.

Hypätäämpäs elämänkokemuksista ja materiasta.. Sosiaalisiin suhteisiin.

Minkä takia ihmiset jatkuvasti kadehtivat toisia heidän ystäviensä takia? "Liisa on aina Maijan kanssa eikä _koskaan_ mun kaa, vittu se on ihan paska joudun aina pyytää sitä kaikkialle." Tuo lause on niin peruskateellisen ihmisen suusta.. Miksei voisi suoraan sanoa: "Mua harmittaa, ettei Maijalla ole mulle aikaa." Ja voisiko sen jälkeen miettiä _miksi_ se Maija ei halua viettää sinun kanssasi aikaa? Olisiko siihen mahdollisesti joku syy? Tai voisiko se syy olla joskus oikeasti se ettei ole aikaa ja sinusta vaan tuntuu siltä, koska olet kateellinen kun sun BFFllä on hauskaa jonkun muun kanssa..

Tai sitten tämä "Miksei mua kutsuttu tonne bileisiin???!!1111!!??!" Hei niin sanotusti goopy pls siihenkin voi olla syy sekä juhlia tulee ja menee. Miksi jonkun kaverisi pitäisi kutsua sinut _aina_kaikkialle_mukaan_? Kutsutko itse sen ihmisen _aina_kaikkiin_bileisiin_mukaan_? Onko ne jotkut pikkujoulut sulle niin elämän ja kuoleman tärkeät, että niistä jaksaa itkeä vielä puoli vuotta jälkikäteen? Suuttua puolen vuoden päästä siitä kuinka "paskaa käyttäytymistä tolta horolta!!!111!! En kutsu sitä enää _ikinä_ mihinkään!!¡¡¡211146#" Ihan sama kun itse vinkuisin sitä miksei serkkuni kutsunut minua synttäreillensä tai minkä takia en saanut linnan juhliin _tänäkään_ vuonna kutsua.

MÄ EN VAAN YMMÄRRÄ, SE SAA NIIN RAIVON PARTAALLE.

MIKSI???? MIKÄ HITTO ON VIKANA????????????????

Nyt on taas sellanen fiilis tätä massan elämänasennetta kohtaan, että huhhuh...

Lukijat (jos teitä edes on). Nostakaa pliis käsi ylös ja kertokaa etten oo ainut jolla on näin karsee fiilis kateellisuudesta.

- Mari

(Kuva kopioitu riemurasiasta)

Ylioppilaskirjoitukset

Näin YO-kirjoitusten lähestyessä olen toden teolla alkanut miettimään, miksi ihmeessä menin lukioon? Yli 2 ja puoli vuotta olen kuluttanut satoja satoja tunteja kuluttaen koulun penkkiä kuuntelemassa asiaa jotka minua eivät kiinnosta. No mutta eihän siinä mitään, ne tunnit on istuttu ja kärsitty jo, edessä on enää muutama hassu päivä koulua jäljellä ja ne kirjotukset. Niin ne kirjoitukset jolloin pitäisi muistaa kaikki mitä ikinä minulle on opetettu siitä asiasta. Ei helppo homma, ja harmillisintahan tässä on se, että olen hoitanut varsin huonosti lukion ajan. 

Alan muutenkin kyseenalaistaa kirjoitusten tärkeyttä, sillä eihän se testaa kuin pienen osa-alueen todellisesta osaamisesta. Mitä yhtäkkiä tapahtui niille yli 75 kurssille jotka olen koulussa istunut? Niin, siellä ne komeilee päättötodistuksessa, jolla en välttämättä tee enää koskaan mitään. Ainahan ihmiset kysyvät "mitä kirjoitit matikasta/äikästä/englannista jne". Ei ketään kiinnosta päättötodistus. Ja sitäpaitsi, olen todella huono kirjoittamaan tekstitaidonvastauksia ja esseitä, mutta osaan kirjoittaa sen verran hyvin että kaikille tulee selväksi mitä tahdon sanoa, eivätkä ihmiset koe edes sitä vaikeaksi (kai). Mutta se, että en osaa löytää hienoja havaintoja pohjatekstistä ja tulkita niitä upeiden kielikuvien saattelemana huonontaa "äidinkielen taitoani" naurettavan huonoksi. Tässä olisi nyt sitten 5 päivää aikaa koittaa tsempata tekstitaitoa edes sen verran että pääsen lukiosta ulos tänäkeväänä. Sitä odotellessa sitten..

En vieläkään voi käsittää sitä, mikä on minutkin aivoineni lukioon ajanut. Ammattikorkeaan olisin ihan yhtälailla päässyt amiksen kautta, ilman tätä hirveätä määrää työtä ja tämänhetkistä stressiä siitä, pääsenkö ylipäätänsä kirjoituksia läpi. Tilannetta ei helpota se, että kaikki norssilaiset tuntuu olevan jotenkin hyviä, tai huomattavasti parempia kuin minä. Tuntisinko itseni hyväksi toisessa koulussa? Mahdollisesti. En asiaan enää pysty vaikuttamaan, mutta näillä eväillä mennään kohti uusia pettymyksiä.

Kirjoitukset ovat muutenkin jollain tapaa epäreilut, englannissa puhekykyä ja reagointia kysymykseen ei testata mitenkään. Se testaa yksinomaan sitä, kuka on jaksanut opiskella kaikki pienen pienet säännöt ja poikkeukset kieliopissa, vaikka natiivitkaan eivät niitä osaa. Toiset ovat taas lahjakkaita taitoaineissa, mutta en tee lukiossa sillä mitään, että olen musiikillisesti lahjakas, enkä niinkään asioiden yksityiskohtaisessa opettelussa. En ole tyhmä, en vain jaksa opetella nippelitietoa sellaisista asioista, joita en kuitenkaan tule koskaan tarvitsemaan missään. Kiitos.

T. Yöllinen angstihetki ja masennus Himmi

Poliisi pamputtaa

Huhhuuuuuuuh. XD
Eilen oli hassunhauska päivä. Raahauduin flunssassa keikalle pikkusiskoni kanssa ja sen jälkeen olikin sitten....

SHOW TIME!!

Oltiin Himpulan ja Tonpan kanssa vähän paardeissa joiden teema oli "seksikkäät ammatit". Päädyttiin lopulta Riihivuoresta Jyväskylän ehkä cooleimpaan baariin (not) Gigglin Marliniin upeissa bileasuissamme.. No kokemus tämäkin oli. Kuvat puhukoot enemmän!!

Himmi varmaan nukkuu vielä, hahha. Kuskilla on etunsa kun ei tule hängööveriä. :p

- Mariiiiii